18.6.2016 WPC Pohjanmaa

18.6.2016
WPC Pohjanmaa
Pohjanmaan petopainit
Kuortane
Kilpailualue: Kuortaneenjärvi
Kisakeskus: Kuortaneen urheiluopisto
Järjestäjä: Lakeuden Urheilukalastajat ry/SVK
Kilpailumaksu: 130 e
Osallistujamäärän rajoitus: Ei rajoitusta
Yhteyshenkilö: Juha Ojaharju, 045 1133050, juha.ojaharju@vapaa-ajankalastaja.fi

 

Tässä Kuortaneen ympäristöpäällikön Jukka Kotolan luonnehdintaa
kilpailuvesistöstä:

Kuortaneenjärvi on tummavetinen, erittäin rehevä järvi (fosforipitoisuus
yli 50 ug/l). Järvi on luonteeltaan läpivirtausjärvi; veden laskennallinen
viipymä on 69 vuorokautta. Järvi koostuu kahdesta eri altaasta, joiden
yhteenlaskettu pinta-ala on 1640 ha. Keskisyvyys on 3,7 m ja suurin syvyys
16 m. Järvessä on lämpötilakerrostuneisuuden takia syvänteiden happikatoja
sekä kevättalvisin että loppukesästä. Kesäkerrostuneisuus tosin voi
purkautua tuulten, sateiden ym. olosuhteiden toimesta.

Kuortaneenjärven pohjan laatu vaihtelee järven itärannan
hiekka/hiesu/sorapohjasta järven länsirannan pehmeikköpohjiin. Yleisin
pohjamaalaji syvännealueilla on savi/siltti. Järvessä on muutamia
suhteellisen pienialaisia moreenikareja; eteläaltaassa Siiaiskari ja
Pappilankari, pohjoisaltaassa Pikkukari sekä hieman laajempi Konttelinkari.
Yleisin ilmaversoinen vesikasvi on järvikorte, jota kasvaa leveinä
vyöhykkeinä etenkin järven länsirannalla, myös kovaa pohjaa indikoivaa
järviruokoa esiintyy.

Kuortaneenjärvellä suoritettujen koekalastusten perusteella järven
kuhakanta on ollut pitkään vahvassa kasvussa. Myös ahvenen keskikoko on
kasvanut ja myös tähän on vaikuttanut järvellä vuosikymmeniä toteutettu
vähempiarvoisen kalan hoitokalastus. Ahven- ja kuhakannan myönteinen
kehitys on huomattu myös virkistyskalastajien saaliissa.
Uistelukilpailuissa mittakuhasaaliit jäävät usealla venekunnalla kuitenkin
varsin vähäisiksi suhteessa järven kuhakannan kokoon. Syy tähän voi olla
liian matalassa syvyydessä (0-6 m) kalastaminen. Suuret kuhat viihtyvät
päiväsaikaan veden tummuudesta huolimatta syvällä mikäli happitilanne vain
antaa myöden. Kookkaiden ahventen parvia voi löytää aivan matalasta
rantavyöhykkeestä. Kuortaneenjärvi on rehevyytensä vuoksi kasvattanut aina
suuria haukia. Kutuajan jälkeen hauet hajaantuvat matalista
ruohikkolahdilta ja tulvapelloilta ympäri järveä pienempien alle 5 kg
yksilöiden jäädessä rantavyöhykkeen kaislikoihin. Suuret +10 kg hauet
päivystävät ulapalla muikkuparvien perässä, pakkojen reunoilla sekä karien
läheisyydessä. Kuortaneenjärvestä on noussut passiivisin välinein useita
yli 15 kg haukia suurimman ollessa 18 kg. Suurin kuha passiivisin välinein
on varsin tuore tapaus keväältä 2016 ja painoa oli 10,5 kg. Ahvenella kilon
rajan ylittävä yksilö on vielä valitettavasti harvinainen.

Kuortaneenjärven kuhien ravinnonkäyttöä on tutkittu varsin kattavasti.
Kuhan yleisimmät saaliskalat olivat viimeisimmän tutkimuksen mukaan kiiski
(44%), kuore (23 %) ja särki (12%). Kuhan ravintokohteiden pituus vaihteli
varsin vähän; kuhien saalistus kohdistui 4-10 cm välillä oleviin
saaliskaloihin.

WPC-kisan aikana kesäkuun lopussa happitilanne syvänteissä on
edellisvuosien vesinäytteiden perusteella vähintäänkin kohtuullinen; 15 m
syvänteessä happea on ollut 6,6 mg/l ja 5 m syvyydellä 8,8 mg/l. Väriluku
on ollut sekä pinnassa että pohjalla 190 mg/l Pt. Näkösyvyys on ollut n. 1
m. Harppauskerros on n. 6-7 metrissä.